Gambling Help Atlas

Varoitusmerkit

Peliriippuvuuden oireet: mistä tunnistat, että pelaaminen on mennyt liian pitkälle

Peliriippuvuuden oireet ja varoitusmerkit selkeästi: käytös, raha, tunteet ja ihmissuhteet. Lue, miten lääkäri arvioi ongelmaa ja milloin kannattaa hakea apua.

Peliriippuvuuden oireita ovat esimerkiksi se, että pelaat enemmän kuin aiot, yrität voittaa tappioita takaisin tai salaat pelaamista. Yksi merkki ei kerro vielä paljon. Kun merkkejä on useita ja ne toistuvat, kannattaa pysähtyä. Tämä teksti ei ole diagnoosi.

Mitkä ovat tyypillisimmät varoitusmerkit?

Varoitusmerkkeinä pidetään usein seuraavia asioita. Lista perustuu muun muassa Peluurin ja Käypä hoito -suosituksen kuvauksiin. Voit käyttää listaa peilinä.

Pelaamisessa

  • Pelaat enemmän kuin suunnittelit.
  • Yrität voittaa menetettyjä rahoja takaisin.
  • Pelaaminen vie aikaa muulta elämältä.

Rahassa

  • Pelaat suuremmalla summalla kuin sinulla on varaa.
  • Karsit pakollisista menoista pelaamisen takia.
  • Lainaat rahaa pelatakseen tai jätät laskuja maksamatta.

Tunteissa

  • Pelaaminen on mielessä jatkuvasti.
  • Olet levoton tai ärtynyt, kun yrität vähentää.
  • Häpeä saa sinut vaikenemaan.

Ihmissuhteissa, työssä ja opinnoissa

  • Työt tai opinnot jäävät hoitamatta.
  • Luovut harrastuksista.
  • Vetäydyt muiden seurasta ja ihmissuhteet kärsivät.

Voit tehdä asiasta myös lyhyen itsetestin. Se ei ole validoitu mittari.

Onko kyse mustavalkoisesta asiasta?

Ei ole. Peluurin mukaan pelaaminen on jatkumo.

TasoKuvaus
VirkistyspelaaminenPelaat tuloihisi nähden kohtuullisesti, eikä siitä ole haittaa sinulle tai läheisillesi.
RiskipelaaminenYlität usein omat rajasi tai pelaamisesta on jo jotain haittaa. Syvemmän ongelman riski on olemassa.
PeliongelmaHaitta vaihtelee lievästä ja satunnaisesta suureen ja pitkäaikaiseen.

Rajat ovat liukuvia. Siksi itsepetos on helppoa: oma tilanne näyttää usein vähäisemmältä kuin se on. Apua voi hakea jo jatkumon varhaisessa vaiheessa.

Miten lääkäri arvioi peliongelmaa?

Rahapeliriippuvuus on käyttäytymisriippuvuus. Käypä hoito -suosituksen mukaan sille on diagnostiset kriteerit sekä ICD-11- että DSM-5-luokituksessa. Suomessa on toistaiseksi käytössä ICD-10, jossa tila on nimeltään pelihimo.

Käypä hoito kuvaa ICD-11:n kriteerit näin. Omin sanoin:

  • pelaaminen on jatkuvaa tai toistuvaa
  • pelaamisen hallinta on heikentynyt: aloittaminen, tiheys, kesto ja lopettaminen
  • pelaaminen menee muiden kiinnostuksen kohteiden ja arjen edelle
  • pelaaminen jatkuu tai lisääntyy haitoista huolimatta
  • aiheutuu merkittävää kärsimystä tai haittaa perhe-elämälle, ihmissuhteille, opiskelulle tai työlle

Kuvion on yleensä kestettävä noin 12 kuukautta, mutta aika voi olla lyhyempi, jos oireet ovat vaikeita. ICD-11 tuntee myös erillisen luokan riskipelaamiselle. Diagnoosin tekee aina terveydenhuollon ammattilainen.

Miksi nettipelaaminen voi mennä nopeasti ylitse?

Verkossa pelaaminen on mahdollista puhelimella mihin aikaan tahansa. Rahaa siirtyy muutamalla napautuksella, eikä kukaan näe pelaamista. Tämä on arkijärkeä, ei tutkimustulos. ICD-11:ssä rahapeliriippuvuudella on alatyypit sen mukaan, tapahtuuko pelaaminen pääsääntöisesti verkossa vai sen ulkopuolella. Samat varoitusmerkit pätevät silti kaikkeen rahapelaamiseen.

Auttaa, jos tunnistat omat laukaisijasi ja rajaat pääsyä peleihin. Katso vinkit sivulta pelaamisen lopettaminen.

Liittyykö peliongelma mielenterveyteen?

Usein. Peluurin mukaan peliongelma esiintyy joskus yhdessä päihteiden käytön tai mielenterveysongelmien kanssa. Se liittyy usein myös elämän kuormittavaan käännekohtaan. Käypä hoito mainitsee rinnakkaisina ongelmina muun muassa päihteiden käytön ja mielialaoireet. Ne kannattaa hoitaa samaan aikaan.

Jos mietit itsesi vahingoittamista tai olet välittömässä vaarassa, soita hätänumeroon 112 tai Peluurin auttavaan puhelimeen 0800 100 101 (ma–pe klo 12–18).

Voiko peliongelma pysyä piilossa pitkään?

Voi. THL:n mukaan peliongelma kytee piilossa keskimäärin 7–10 vuotta ennen kuin ihminen hakeutuu hoitoon. Syynä ovat usein häpeä ja halu selvitä yksin. Peluuri toteaa, että oma tilanne on helppo nähdä todellista vähäisempänä.

Siksi varhaiset merkit kannattaa ottaa tosissaan, vaikka kukaan ei olisi huomannut mitään.

Mitä voin tehdä, jos tunnistan merkkejä itsessäni?

  1. Kirjaa muutaman päivän ajan, milloin pelaat, kuinka paljon ja miltä tuntuu. Pelipäiväkirja on Käypä hoito -suosituksen mainitsema keino hahmottaa tilannetta.
  2. Tee itsetesti.
  3. Kerro asiasta jollekulle, jota luotat.
  4. Ota yhteyttä Peluuriin tai hoitoon.

Milloin kannattaa hakea apua?

Hae apua, kun jokin näistä pitää paikkansa:

  • olet yrittänyt vähentää, mutta et ole onnistunut
  • raha tai velka huolettaa
  • salaat pelaamista läheisiltäsi
  • pelaaminen vaikuttaa työhön, opintoihin tai ihmissuhteisiin

Peluurin mukaan vain noin joka kymmenes ongelmaa kokeva hakee tukea tai hoitoa. Et tarvitse valmista päätöstä lopettamisesta. Peluuriin voi soittaa 0800 100 101 (ma–pe klo 12–18), maksutta ja nimettömänä. Hoitovaihtoehdot on koottu sivulle apua peliongelmaan.

Tee itsetesti

Lue lisää

Lähteet

Tarkistettu viimeksi: . Tämä sivu on yleistä tietoa, ei lääketieteellistä neuvontaa eikä diagnoosi. Soita auttavaan puhelimeen tai puhu lääkärin kanssa omasta tilanteestasi.